Täytetyt munakoisot

Olen tehnyt täytettyjä munakoisoja muistaakseni kerran, enkä silloin niistä jostain syystä tykännyt. Nyt ajattelin kokeilla munakoisoja intialaisella täytteellä, kun ajattelin, että ne saattaisivat maistua sillä tavalla paremmin. Ja voi pojat, että nämä olivatkin hyviä. (Kukas se kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. :-D)

Täytetyt munakoisot

2 munakoisoa öljyä suolaa chilijauhetta mustapippuria 1 rkl öljyä 1 isohko sipuli hienonnettuna 2 tl inkivääri-valkosipulitahnaa 1/2 tl kurkumaa 1 1/2 tl chilijauhetta 1 1/2 tl korianterijauhetta n. 1 tl suolaa 2 tomaattia kuutioituna 3 rkl tamarinditahnaa 2 rkl intialaista palmusokeria (tai vaikkapa hunajaa) 1 dl moong-linssejä (tai punaisia linssejä)

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Halkaise munakoisot pituussuunnassa kahtia ja koverra munakoisojen sisus lusikalla. Jätä kuori ehjäksi, noin 1 cm:n paksuiseksi. Hienonna sisus ja laita se sivuun odottelemaan. Laita munakoisot uunipellille ja voitele koverrettu puoli öljyllä. Ripottele päälle suolaa, mustapippuria ja chiljauhetta ja peitä foliolla. Anna pehmentyä uunissa noin 15 minuuttia. Keitä linssit kypsiksi. Kuumenna öljy pannulla ja lisää sipuli. Paista sipuli pehmeäksi ja lisää inkivääri-valkosipulitahna.  Paista muutaman minuutin ajan ja lisää jauhetut mausteet, suola ja tomaatit. Kun tomaatit ovat pehmentyneet, lisää muna- koisojen sisukset ja paista edelleen, kunnes munakoiso on pehmeää. Lisää lopuksi tamarinditahna, palmusokeri ja linssit ja sekoita hyvin. Tarkista maku. Lusikoi täyte munakoisojen sisään ja laita munakoisot takaisin uuniin. Kypsennä 200 asteessa noin puoli tuntia. Tarjoa esimerkiksi jogurttikastikkeen kanssa.

Ananas-vihannescurry (ja sadattelua)

Kylläpä suututtaa. Ostin taannoin uuden kameran (automaattisen juu, kun haluan, että kuvaaminen on mahdollisimman helppoa ja ettei minun tarvitse säätää mitään), mutta nyt minulla on sen kanssa ihan omituinen ongelma. Kun yritän ottaa kuvaa jostakin ruoasta, esimerkiksi nyt tämän postauksen currysta, ruoan värit eivät toistu oikeanlaisina, vaan kauniin keltainen ruoka muuttuu kamerassa ruman rusehtavaksi. (Tarkoitukseni ei ole tosiaankaan saada ruoka näyttämään joltakin muulta kuin se on, vaan haluaisin sen vain näyttävän sellaiselta kuin se oikeastikin näyttää.)

Olen yrittänyt säätää värikylläisyyttä, värimuotoa, valkotasapainoa ja kontrastia (yllättävän paljon säätömahdollisuuksia muuten automaattikamerassa, prkl), ottanut kuvia ulkovalossa ja sisätiloissa, mutta mikään ei tunnu auttavan. Muutamasta otoksesta tuli edes jotain vähän sinne päin, mutta suurimmassa osassa kuvista (ja niitä on monta!) ruoka on ihan paskanruskeaa. Ei kovin houkuttelevaa. Mahtaisikohan joku osata sanoa, mistä tämmöinen johtuu ja mitä sille voisi ehkä tehdä? (Ja kyllä: olen ihan oikeastikin näin tyhmä. Juuri tämän takia en halua monimutkaista kameraa, kun en osaa käyttää yksinkertaistakaan. :-D)

Asiaan. Havahduin yhtenä päivänä sen tosiasian edessä, että tässä blogissa on kokattu viime aikoina vain perinteisempiä intialaisia pöperöjä, vaikka blogin nimi väittääkin, että täällä muka tehtäisiin jotain modernia intialaista ruokaa. Ananas oli Prismassa tarjouksessa, ja siitä kun laskin yhteen yksi plus yksi, niin sain vastaukseksi aika paljon, eli tämmöisen ananas-vihannescurryn. En kyllä tiedä, miten "moderni" tämäkään on, mutta enpähän ole ainakaan ennen tämmöistä tehnyt, enkä edes ajatellut tekeväni. Käyttelin taas niitä vihanneksia, joita minulla sattui olemaan, mutta tähänhän voisi laittaa mitä tahansa muutakin. Tai vaikka kanaa tai katkarapuja.

Ananas-vihannescurry

1 rkl gheetä (tai öljyä) 1 laakerinlehti 2 vihreää kokonaista kardemummaa parin sentin pätkä kanelitankoa 1 oksa currylehtiä (voi jättää poiskin) 1 sipuli hienonnettuna 1 tl inkivääri-valkosipulitahnaa 1 vihreä chili hienonnettuna 1/2 tl kurkumaa n. 1 tl suolaa 2 perunaa sokeripalan kokoisina kuutioina 1 porkkana hieman pienempinä kuutioina n. 1 dl herneitä 1 tl korianterijauhetta 1/2 dl cashewpähkinöitä 2 dl kookosmaitoa n. kolmannes tuoreesta ananaksesta paloiteltuna

Liota cashewpähkinöitä kädenlämpöisessä vedessä 15-30 minuuttia. Vettä saa olla sen verran, että pähkinät juuri peittyvät. Jauha seos blenderissä tasaiseksi velliksi. Kuumenna ghee tai öljy pannulla ja lisää laakerinlehti, kardemummat ja kanelitanko. Kun mausteet alkavat tuoksua ja ne ovat pullistuneet, lisää currylehdet ja sipuli. Paistele, kunnes sipuli on saanut vähän väriä, ja lisää inkivääri-valkosipulitahna sekä chili. Jatka paistamista parin, kolmen minuutin ajan (kunnes inkivääri-valkosipulitahna ei enää haise raa'alle). Lisää kurkuma, suola, perunat ja porkkana sekä noin 1 dl vettä. Hauduttele, kunnes perunat ja porkkanat ovat lähes kypsiä (kymmenisen minuuttia). Lisää herneet, korianteri- jauhe sekä cashewtahna, sekoita ja jatka hauduttelua noin viisi minuuttia. Lisää lopuksi kookosmaito sekä ananas ja kuumenna. Tarkista maku.

Loppukaneetteja

• Tämä on aika mieto curry, joten jos tykkää mausteisemmasta, kannattaa laittaa mausteita reilummalla kädellä. Mustapippuri voisi olla aika kiva lisä lopuksi.
• En käyttäisi tähän säilykeananasta, koska luulen, että sillä ei tulisi kovin hyvä lopputulos. Mikä tietysti estää kokeilemasta.
• Kokonaiset mausteet voi halutessaan noukkia pois ennen ruoan tarjoamista. Minä teen nykyään aina näin, koska ukkeli ei periaatteessa tykkää neilikasta/kardemummasta/kanelista/jne., ja vähemmän tulee sanomista, jos hänen ei tarvitse noukkia mausteita ruoan joukosta syödessä pois. Jos jätän maustesattumat ruokaan, ne päätyvät kaikki taatusti ukkelin lautaselle - se on nähty niin sata kertaa!:-D

Frankie goes to Bollywood

Muistelin tässä, että joskus vuonna 2011 taisin miettiä jotain sellaista, että olisi kiva kokeilla, osaisinko tehdä frankie-nimisiä leipärullia itse. No, nyt sitten vuoden 2013 päätteeksi otin ja tekaisin niitä. :-D

Frankieta voisi luonnehtia intialaiseksi tortillaksi, sillä idea on sama kuin tortillan: leipärullan sisällä on täyte, jota voi varioida mielensä mukaan. Sisälle voi laittaa melkein mitä vain, esimerkiksi kasviksia, kanaa, katkarapuja, munaa, paneeria tai jauhelihaa. En ole aiemmin tehnyt frankieita itse, mutta olen maistellut niitä pari kertaa Intiassa, jossa ne ovat suosittua pikaruokaa.

Koska minulla oli kaapissa jostain syystä aika monta (ja aika vanhaa) kananmunaa, ajattelin kokeilla muna-kasvisfrankieta. Munafrankie viehätti siitä syystä, että näin kerran yhdessä frankie-kojussa, kuinka munaseos levitettiin pannulla leivän päälle ikään kuin munakkaaksi, ja leipä ja munakas paistettiin pannulla yhdessä päällekkäin. Tämmöinen yhdessä paistettu leipä-munakas tuntui minusta hauskalta idealta.

Netistä ohjeita katsellessani päätin kuitenkin madaltaa hieman rimaa ja tehdä munafrankien helpomman version, jossa munakasseos laitetaan pannulle ensin, ja sen päälle lisätään (etukäteen paistettu) leipä. Arvelin, että tämä olisi ensikertalaiselle varmempi tapa saada onnistunut lopputulos - ja sotkuakin tulisi varmasti vähemmän, kun ei tarvitsisi roiskia puoliraakaa munakasseosta ympäriinsä. Ja olin lopputuloksesta aika ylpeä. :-)

Yritin etsiä, mistä frankie on saanut kummallisen nimensä, mutta en löytänyt nimelle parempaa selitystä kuin sen, että se syntyi aivoriihen seurauksena yhteisellä päätöksellä vuonna 1967. Frankie on ilmeisesti kehittynyt toisesta tunnetusta leipärullasta, kathi rollista, joka on frankieta hieman rasvaisempi vaihtoehto, sillä sen pohjana on paratha-leipä, jonka valmistamisessa käytetään runsaasti gheetä tai öljyä. Parathat ovat erinomaisen maukkaita leipiä, mutta minusta ne eivät sovi (rasvaisuutensa takia) jokapäiväiseen ruokavalioon yhtä hyvin kuin rotit/chapatit/phulkat.

Frankieissa voisi kokeilla intialaisten leipien sijasta myös tortilloja - tai oikeastaan mitä tahansa ohuita lätyskäisiä leipiä. Ja täytteeksi voi tosiaan laittaa sitä, mitä kaapissa sattuu olemaan. Minulla oli munien lisäksi herkkusieniä, maissia, porkkanaa ja hieman pinaattia, joten täytteeseeni tuli tällä kertaa näitä.

Muna-kasvisfrankiet

5 rotia/chapatia/muuta ohutta leipää (rotien ohje postauksen lopussa) Munakasseos:  4 munaa puolikas sipuli hienonnettuna 2 vihreää chiliä hienonnettuna suolaa mustapippuria Kasvisseos: hieman öljyä paistamiseen 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna puolikas sipuli hienonnettuna 1 porkkana kuutioituna 1/2 tl kurkumaa 1 tl chilijauhetta 1 tl korianterijauhetta suolaa maun mukaan  3 isoa herkkusientä paloiteltuna n. 1 dl maissinjyviä (esikeitettynä) iso kourallinen pinaattia hienonnettuna

Valmista ensin kasvisseos. Kuumenna pannulla hieman öljyä ja lisää valkosipulit. Kääntele niitä hetki, lisää sipuli ja kuullota. Lisää porkkanat sekä pieni tilkka vettä ja anna hautua kannen alla, kunnes porkkana on lähes pehmeää. Lisää jauhetut mausteet ja suola sekä herkkusienet ja maissi. Paistele kovahkolla lämmöllä, kunnes herkkusienet ovat painuneet kasaan. Lisää pinaatti ja kääntele seosta hetki, kunnes pinaatti on pehmentynyt.

Tee sitten munakasseos. Riko munat kulhoon, vatkaa haarukalla kevyesti ja sekoita joukkoon muut aineet.

Valmista sitten frankiet. Kuumenna tarttumaton pannu ja kaada pannulle pieni tippa öljyä. Ota pieni kauhallinen munakasseosta ja kaada se pannulle suunnilleen leivän kokoiseksi pyöryläksi. (Pannu kannattaa nostaa liedeltä ja käännellä sitä kädessä, jotta seos leviäisi tasaisemmin.) Laita munakasseoksen päälle välittömästi yksi leipä ja paina sitä kevyesti munakasta vasten.

 
Anna munakkaan kypsyä mukavan väriseksi ja käännä sen jälkeen koko yhdistelmä ympäri. Paista toiselta puoleltakin vielä hetki (ei liian kauan, ettei leipä mene korpuksi).

Paista muut frankiet samalla tavalla.

Täytä frankiet niin, että munakaspuoli jää rullan sisään: laita munakaspuolen päälle muutama ruokalusikallinen täytettä ja kääri rullaksi. Ja voilà: frankie on valmis!

Frankien lisukkeena voi syödä esimerkiksi chilikastiketta, ketsuppia tai jotakin chutneytä, mutta frankie maistuu taivaallisen hyvältä ihan ilman moiveitakin. Yllättävän hyvää myös kylmänä! ;-)

*****

Sitten vielä se roti-/phulka-/chapati -leipien ohje, jonka olen varmasti kirjoittanut aikaisemminkin (ehkä useampaan kertaankin), mutta laitettakoon se vielä selvyyden vuoksi tähänkin.

Parhaimmat leivät tulee ehdottomasti kaasuliedellä, kun leivän voi heittää avoimen liekin päälle "pullistumaan", mutta sähköliedelläkin saa aikaiseksi oikein hyviä roteja, jos vain ottaa huomioon pari juttua. Pannun tulee olla todella kuuma, koska jos lämpöä ei ole tarpeeksi, leivät paistuvat liian hitaasti, jolloin niistä tulee kovia ja "nahkamaisia". Itse tykkään paistaa leivät ilman öljyä, joten pannun tulee myös olla sellainen, että se kestää hyvin kuumuutta. Minulla on rotipannuna ukkelin poikamiesajoilta talouteen kulkeutunut muisnaisjäänne, joka on niin romu, että siinä ei ole enää edes kahvaa. Hyvät rotit sillä kuitenkin tulee. :-D

Taikinasta sen verran, että leivistä tulee sitä pehmeämpiä, mitä kauemmin taikinan antaa levätä ennen paistamista. Taikinan voi tehdä myös etukäteen jääkaappiin ja ottaa sen sieltä sitten ulos huoneenlämpöön, ennen kuin aloittaa paistamisen. Lisäksi jauhoja kannattaa käyttää kaulimisessa mahdollisimman säästeliäästi, koska liian tiukasta taikinasta tulee taas niitä nahkamaisia ja kovia leipiä. :-)

Roti-leivät (5 kappaletta)

1,5 dl täysjyvävehnäjauhoja * ripaus suolaa pieni loraus öljyä vettä tarpeen mukaan

Laita jauhot kulhoon ja lisää suola sekä öljy. Sekoittele niitä kädelläsi yhteen. Lisää mukaan kädenlämpöistä vettä vähän kerrallaan sen verran, että saat kiinteän ja hyväntuntuisen taikinapallon. (Hyvä muistisääntö on, että vettä menee suunnilleen puolet jauhojen määrästä, vaikka tarvittavan veden määrä riippuu vähän jauhoistakin.)

Anna taikinan levätä kannen alla tai esim. pussissa (jotta taikina ei kuivuisi) tunnista kahteen. Jaa taikina sen jälkeen viiteen yhtä suureen osaan ja pyörittele osat palloiksi. Litistä pallot kädelläsi ja kauli niistä ohuita, halkaisijaltaan noin 15 sentin kokoisia pyöreitä leipiä. Käytä jauhoja apuna kaulimisessa, mutta käytä jauhoja kuitenkin mahdollisimman säästeliäästi.

Kuumenna pannu hyvin kuumaksi ja paista ensin leivän toista puolta, kunnes leipä alkaa hieman pullistua, ja alapuolelle on ilmestynyt ruskeita täpliä. 

Käännä leipä sen jälkeen ja paista toinenkin puoli tummatäpläiseksi (toisen puolen paistamiseen kuluu huomattavasti lyhyempi aika).

Laita valmiit leivät tiiviiseen rasiaan. Leivät säilyvät jääkaapissa hyvinä parikin päivää, ja leipiä voi käyttää mikrossa (ehkä noin 10-20 sekunnin ajan), jolloin leivistä tulee melkein kuin vasta paistettuja. Onpa ukkeli lämmitellyt leipäänsä joskus leivänpaahtimessakin (hätä keinot keksii jne.).

* Ostin aiemmin intialaisia leipiä varten chapati-jauhoja intialaisista kaupoista, mutta nyt olen siirtynyt ihan kokonaan Sunnuntain täysjyvävehnäjauhoihin (ei ole maksettu mainos :-D). Ne ovat vähintäänkin yhtä hyviä kuin chapati-jauhot, ja kaiken lisäksi niitä saa ihan joka marketista.

Maukasta ja onnellista uutta vuotta kaikille! ♥

Maapähkinäjauhe

Ukkelin kotikulmilla käytetään paljon erilaisia jauheita, ja niitä valmistetaan useimmiten erilaisista linsseistä, pähkinöistä ja mausteista. Jauheita syödään ruokien (kuten idlien, dosien ja uttapamien) lisukkeena, mutta niitä voidaan käyttää ruoissa myös mausteena. Muutamalla ruokalusikallisella jauhetta yksinkertainenkin ruoka saa ihan uuden ulottuvuuden.

Maapähkinäjauhe on jauheista oma suosikkini. Siinä on yksinkertaisimmillaan vain kolmea ainesosaa - maapähkinöitä, kuivattuja chilejä ja valkosipulia. Jauhetta voisi varioida lisäämällä joukkoon esimerkiksi korianterin ja jeeran siemeniä, kuivattua kookosta tai korvaamalla osan maapähkinöistä seesaminsiemenillä. Jauheen valmistus on kovin helppoa: chilit käytetään pannulla, minkä jälkeen kaikki ainekset hienonnetaan yhdessä karkeahkoksi jauheeksi. Jauhe lisätään ruoanvalmistuksen viime minuuteilla. Ei uskoisi, että näin yksinkertainen voi olla niin hyvää. :-)

Maapähkinäjauhe

2 dl maapähkinöitä 1-2 valkosipulinkynttä 3-4 punaista kuivattua chiliä (tai maun mukaan)

Pätkäise chilit muutamaan osaan ja poista päät. Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja lisää chilit. Anna niiden saada hieman väriä ja jäähdytä. Jos haluat, voit kuoria maapähkinät (itse en yleensä viitsi). Laita maapähkinät, valkosipulit ja chilit blenderiin ja jauha karkeahkoksi jauheeksi. Säilytä seos ilmatiiviissä astiassa. Käytä ruokien lisukkeena tai mausteena ruoanlaitossa. Jauhetta voi nauttia myös riisin tai chapatileivän ja gheen kanssa.

Itse käytän jauhetta lähinnä kuivien kasvisruokien mausteena. Tässä jauhe maustaa muuten hyvin yksinkertaisen porkkanaruoan.



Edit. 29.12.

Ja tässä vielä tuon kuvassa olevan paistetun porkkanaruoan ohje. Ohje on yksinkertainen perusohje, jolla teen paistettua (ns. "kuivaa") kasvisruokaa hyvin usein. Samaa perusohjetta voi soveltaa eri kasviksille - punajuurelle, perunalle, vihreille pavuille, kajottikurpitsalle, paprikalle, kaalille... - ja pähkinäjauheen voi jättää pois (kaalin ja perunan kanssa en käyttäisi sitä muutenkaan). Pähkinäjauheen tilalla voi käyttää myös jotakin toista jauhetta (esim. seesaminsiemenjauhetta) tai kuivattua tai tuoretta kookosta. 

Mitat ovat suuntaa-antavia, kun en tavallisesti mittaile aineksia kovinkaan tarkkaan. :-)

Carrot vepudu / carrot fry

1 rkl öljyä 1 1/2 tl urad dal -linssejä 1 tl tummia sinapinsiemeniä 1 tl jeeran siemeniä 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna pari vihreää tuoretta tai kuivattua punaista chiliä 1 sipuli hienonnettuna 1 tl suolaa 1/2 tl kurkumaa jotain kasvista paloiteltuna (tähän tuli 4 porkkanaa) 1 tl korianterijauhetta 2 kukkuraista ruokalusikallista maapähkinäjauhetta

Kuumenna öljy pannulla ja lisää urad dalit. Kun ne ovat saaneet hieman väriä, lisää sinapinsiemenet ja jeeran siemenet. Kun ne alkavat poksua, lisää valkosipuli ja chilit. Paista hetki keskilämmöllä (älä polta valkosipulia). Lisää sipuli ja suola, sekoita hyvin ja jatka paistamista, kunnes sipuli on saanut hieman väriä (viitisen minuuttia). Lisää kurkuma, porkkana (tai valitsemasi kasvis) sekä pieni tilkka vettä. Hauduttele kannen alla välillä sekoitellen, kunnes porkkana on kypsää. Lisää tarvittaessa tilkka vettä. Lisää loppuvaiheessa myös korianterijauhe. Sekoita lopuksi joukkoon maapähkinäjauhe ja jatka paistelua (ilman kantta) vielä muutaman minuutin ajan. Tarjoa riisin - tai vielä mieluummin - intialaisten leipien kanssa.

Butter chicken ilman uunia

Minulta toivottiin ilman uunia valmistuvan voikananpojan eli butter chickenin ohjetta, ja tässä se nyt (vihdoinkin) tulee.

Butter chicken, murgh makhani, sai alkunsa 1950-luvulla Delhissä, ravintolassa nimeltä Moti Mahal, joka oli kuuluisa tandoorikanastaan. Tandoorikanan marinadeja jäi aina yli, ja marinadeja keksittiin jatkokäyttää niin, että marinadin sekaan lisättiin voita, tomaattia ja tandoorikanan paloja. Näin syntyi uusi ruokalaji, voikananpoika, joka levisi Moti Mahalista ensin muihin Delhin ravintoloihin ja lopulta koko maailmaan. Nykyään se taitaa olla yksi intialaisten ravintoloiden suosituimmista annoksista. Ruokalajin syntytarina selittää myös sen, miksi tandooribroileri ja voikananpoika ovat hyvin samantyyppisiä ruokia ja miksi voikananpojassakin kana kypsennetään ensin uunissa. Moti Mahal -ravintola on muuten vieläkin olemassa, ja se täytti tänä vuonna kunniakkaat 93 vuotta. Sinne täytyisi vielä joskus päästä syömään. :-)

Kypsensin tässä uunittomassa versiossa broilerinpalat ensin pannulla ja lisäsin kypsän kanan kastikkeen joukkoon vasta loppuvaiheessa. En ole nimittäin vieläkään oikein sinut jogurtin pidemmän kypsennyksen kanssa, koska jogurtti tuppaa aina juoksettumaan, jos sitä keittää liian pitkään. Olen lukenut, että jogurtin juoksettumisen voisi estää muun muassa lisäämällä joukkoon maissitärkkelystä, kikhernejauhoja tai muita jauhoja, mutta minusta tuntuu ikävältä lisätä ruokaan jotain semmoista, joka ei siihen kuulu.

Voikananpoika (butter chicken eli  murgh makhani)

n. 600 g broileria (ks. vinkkejä lopusta) Marinadi: 3 rkl paksua luonnonjogurttia 2 tl inkivääri-valkosipulitahnaa 1 tl chilijauhetta 1 tl korianterijauhetta 1/2 tl kurkumaa 1/2 tl garam masalaa 1/2 tl suolaa Kastike: 2 rkl gheetä tai voita 1 tl jeeran eli juustokuminan siemeniä 1 tl inkivääri-valkosipulitahnaa 1 rkl tomaattipyreetä 1 tölkki kokonaisia kuorittuja tomaatteja 1 tl chilijauhetta 1 tl suolaa 1/2 tl garam masalaa muutama ruokalusikallinen kermaa

Leikkaa broileri suupalan kokoisiksi paloiksi. Sekoita marinadin ainekset keskenään ja sekoita broileri ja marinadi hyvin sekaisin. Laita jääkaappiin esim. paksussa pakastuspussissa ja anna maustua ainakin neljä tuntia, mieluusti kauemminkin. Minulta meni aikataulu hieman sekaisin, ja broilerit joutuivat marinoitumaan 16 tuntia, mutta eipä tuo tahtia haitannut, päinvastoin. :-) Ota broilerit huoneenlämpöön noin tunti ennen ruoan valmistusta. Kuumenna pannu kuumaksi, lisää tilkka öljyä ja paista broilerit kahdessa erässä ruskeiksi ja lähes kypsiksi. (Anna palojen toisen puolen ottaa väriä ensin oikein kunnolla, ja käännä broilerit vasta sitten.) Siirrä sivuun odottamaan. Sulata ghee tai voi pannulla ja lisää jeeran siemenet. Kun ne alkavat rätistä, lisää inkivääri-valkosipulitahna. Anna tahnan paistua puolisen minuuttia (varo poltta- masta) ja lisää tomaattipyree, tomaatit, chilijauhe ja suola. Sekoita hyvin. Peitä kannella ja anna hautua keskilämmöllä, kunnes tahna on paksuuntunut ja rasva alkaa erottua seoksesta (n. 10-15 minuuttia). Lisää broilerit ja noin 1 dl vettä ja jatka hauduttelua viitisen minuuttia tai kunnes broileri on täysin kypsää. Lisää loppuvaiheessa garam masala. Tarkista maku ja lisää viimeiseksi kerma. Koristele halutessasi tuoreella korianterilla.

Vinkkejä

• Löysin vasta äskettäin broilerin paistileikkeet, mutta olen niihin jo kovin tykästynyt. Minusta ne sopivat intialaiseen ruoanlaittoon paljon paremmin kuin kuivat fileet. Paistileikkeet sopivat tähänkin ruokaan fileitä paremmin, mutta toki fileitäkin voi käyttää.
• Käytin marinadissa turkkilaista jogurttia, joka on rasvaisempaa kuin esimerkiksi Bulgarian jogurtti. (Väittävät, että rasvaisempi jogurtti ei juoksettuisi kuumennettaessa yhtä helposti kuin vähärasvainen jogurtti.)
• Gheen sijasta voi ihan hyvin käyttää tavallista suomalaista voita, vaikka lopputulos onkin maun puolesta hieman erilainen kuin gheellä valmistettuna.
• Tykkään käyttää kuorittuja, kokonaisia tölkkitomaatteja ja survoa ne mössöksi, mutta tomaattimurska tai tuoreet tomaatitkin sopisivat tähän ihan yhtä hyvin. Tuoreilla tomaateilla ruoasta tosin tulee hailakamman värinen. Tomaattipyreetäkin tykkään lisätä ihan värin vuoksi. Tandooribroilerihan saa punaisen värinsä elintarvikeväristä, mutta tomaateilla värin saa luonnollisemmin keinoin.
• Tämä oli minusta parempaa kuin uunillinen voikananpoika, ja taidankin siirtyä tekemään voikananpoikaa yksinomaan näin. Kaiken lisäksi ruoka on ihan mielettömän nopea valmistaa - kunhan vain muistaa laittaa ne broilerit ajoissa marinoitumaan. :-) 

Kurpitsaa ja kikherneitä

Ostin taas myskikurpitsaa, kun oli tarkoitus tehdä Jaelin herkullisilta kuulostavia latkeseja, mutta sitten löysin pakastimesta kikherneitä, ja päätinkin kokeilla kikherneitä ja kurpitsaa yhdessä. Tuli oikein maittava ruoka.

Kurpitsaa ja kikherneitä

2 rkl öljyä teelusikankärjellinen hajupihkaa eli hingiä 1/2 tl tummia sinapinsiemeniä 1 tl jeeran eli juustokuminan siemeniä 1 iso sipuli hienonnettuna 2 tl inkivääri-valkosipulitahnaa 1/3 tl kurkumaa 1 tl chilijauhetta (tai maun mukaan) 1 tl korianterijauhetta 1 - 1 1/2 tl suolaa puolikas myskikurpitsa (n. 400-500 g) n. 300 g keitettyjä tai tölkkikikherneitä 1/2 tl garam masalaa

Kuori myskikurpitsa, poista siemenet ja kuutioi noin sokeripalan kokoisiksi paloiksi. Jos käytät tölkkikikherneitä, valuta ja huuhtele ne. Kuumenna öljy pannulla ja lisää hajupihka ja sinapin- sekä jeeran siemenet. Kun sinapinsiemenet alkavat poksua, lisää sipuli. Kuullottele noin viisi minuuttia. Lisää inkivääri-valkosipulitahna ja jatka paistamista pari kolme minuuttia. Sekoittele välillä. Lisää kurkuma, chilijauhe, korianterijauhe ja suola ja sekoita mausteet sipulien joukkoon. Lisää kurpitsa ja sekoita hyvin. Lisää pieni loraus vettä ja hauduttele kannen alla, kunnes kurpitsa on lähes kypsää (ehkä noin 10 minuuttia). Lisää lopuksi kikherneet ja garam masala ja jatka kypsentämistä vielä muutaman minuutin ajan.

Sunnundalut

Jos pitäisi valita yksi ainoa makeinen, jota saisi lopun elämäänsä syödä, minä valitsisin varmaankin sunnundulut eli urad dal laddut. Ne menisivät jopa ohi suklaan! En aluksi tykännyt sunnundaluista - kalakandit, jilebit, badushat, pala kovat ja mysore pakit pesivät sunnundalut mennen tullen - mutta sitten löysin meidän lähimakeismyymälän sunnundalut, jotka olivat aivan järisyttävän hyviä. Sunnundalut ovat minulle niin suuri nautinto, että minulle ei saa edes puhua silloin, kun syön niitä. :-D

Intiassa ostimme sunnundaluja aina valmiina, mutta nyt päätin ensimmäisen kerran kokeilla, kuinka niiden valmistaminen itseltäni onnistuisi. Anopin mukaan valmistaminen oli kovin helppoa, kun "eihän niihin tule kuin kolmea ainesosaa" (urad dal -linssejä, sokeria ja gheetä). Suurin jännitysmomentti minulle oli linssien paahtaminen - jaksaisinko paahtaa niitä tarpeeksi kauan tai paahtaisinko niitä liian kauan ja käräyttäisin ne - mutta ei sekään onneksi mitään vaikeaa ollut. Samalla selvisi myös, mikä minua sunnundaluissa ehkä niin kovasti viettelee: paahdettujen linssien syvä maku yhdistettynä sokerin makeuteen! Huusholliinkin tuli "vähän" paahdetun linssin aromia. :-)

(Kuvat on muuten otettu ukkelin kännykkäkameralla.)

Paahtamattomia ja paahdettuja urad daleja.

Linssejä ei kypsennetä mitenkään muuten kuin paahtamalla kuivana pannussa (mikä onkin ladduille tyypillistä), mutta ei näistä silti mitään vatsavaivoja tule. Sunnundaluja tosin onkin tarkoitus syödä maltillisesti, vain yksi (tai korkeintaan kaksi!) kerrallaan. Ei niitä kyllä monta jaksaisikaan, sillä ne ovat suhteellisen raskasta syötävää. Sunnundaluja pidetään myös suhteellisen terveellisinä makeisina, sillä ne ovat hyvin proteiinipitoisia, ja niitä suositellaankin erityisesti raskaana oleville naisille.

Sunnundaluni onnistuivat muuten oikein hyvin, mutta muoto jätti hieman toivomisen varaa. Pallukat eivät nimittäin meinanneet oikein säilyttää pyöreää muotoaan vaan painuivat hieman kasaan. Tämä johtui luultavasti gheen määrästä - taisin luiskauttaa mukaan kerralla enemmän gheetä kuin olisi tarvinnutkaan. Kannattaa siis lisätä ensin gheetä noin puoli desiä ja katsoa sen jälkeen, tarvitseeko myös loppu ghee lisätä. Jotkut valmistavat sunnundalut palmusokerista, mutta minusta vain tavallisella sokerilla tulee oikean makuisia sunnundaluja, vaikka palmusokeri olisikin tietysti terveellisempää kuin valkoinen sokeri. 

Sunnundalut (urad dal laddut)  (n. 10 laddua)

2 dl urad dal -linssejä 1 dl sokeria 1/2 - 3/4 dl gheetä

Puhdista linssit (poista mahdolliset roskat ja kivet.) Levitä linssit paksupohjaiselle pannulle ja paahda niitä ilman öljyä, kunnes ne ovat punaruskeita. Sekoittele ahkerasti ja varo polttamasti linssejä. Unohdin katsoa, kuinka kauan linssien paahtumiseen meni, mutta ehkä noin 10-15 minuuttia. Anna linssien jäähtyä. Laita linssit sekä sokeri blenderiin, tehosekoittimeen tms. ja jauha ne hienoksi jauhoksi (hienon hiekan kaltaiseksi). Laita seos kulhoon ja sulata ghee. Sekoita lämmin ghee (aluksi noin 1/2 dl) linssi-sokerijauheen joukkoon ja painele seosta samalla esim. lusikalla, jotta ainekset sekoittuisivat hyvin. Jos pystyt pyörittelemään seoksesta pallukoita, jätä loppu ghee lisäämättä. Muussa tapauksessa lisää myös loppu ghee. Muotoile seoksesta pieniä (halk. noin 4 senttiä) palloja. Säilytä sunnundaluja huoneenlämmössä (säilyvät ainakin 4-5 päivää).