27. tammikuuta 2014

Pesarattu


Nyt on taas vuorossa jotain vähän perinteisempää, nimittäin andhrapradeshilainen erikoisuus, pesarattu-lätty.

Pesaratut ovat erinomaisen mukava tuttavuus suomalaisellekin, sillä pesarattujen ainekset saa ihan tavallisesta marketista (lukuun ottamatta pieniä vihreitä chilejä, jotka voi korvata muilla chililajikkeilla tai jättää ne kokonaan pois). Pesarattujen valmistuskin on paljon helpompaa kuin esimerkiksi dosa-lättyjen: pesarattu-taikinaa ei tarvitse hapattaa, ja paistaminenkin on aika simppeliä puuhaa. Ihan tavallisella lettupannulla saa aikaiseksi kivan rapsakoita ja maukkaita pesarattuja! Pesaratut on myös terveellisempiä kuin dosat, koska pesaratut valmistetaan mungpavuista, jotka ovat hyvin kuitu- ja proteiinipitoisia. Pesarattu-nimi tulee telugusta: pesalu tarkoittaa mungpapuja ja attu lettua, ja kun nämä yhdistetään, saadaan siis pesarattu. :-)

Mungpapuja liotetaan kahdeksan tuntia tai yön yli, minkä jälkeen pavut jauhetaan muiden ainesten kanssa paksuhkoksi taikinaksi, josta paistetaan pannulla lättysiä. Lättyset nautitaan tyypillisimmin jonkin chutneyn, esimerkiksi inkivääri-, kookos- tai korianterichutneyn kanssa, tai sitten upmalla täytettynä, jolloin pesaratusta tulee MLA pesarattu. Tavallisesti pesaratun päälle ripotellaan paistamisvaiheessa hienonnettua sipulia ja ehkä myös tuoretta korianteria ja vihreää chiliä, mutta kukaan ei estä keksimästä ihan omia variaatioita! 

Pesarattuja nautitaan Intiassa tavallisesti aamiaiseksi, mutta meillä syödään näitä vain illallisella, kun olen aamuisin niin saamaton tapaus, että en viitsi laittaa aamiaisen takia tikkua ristiin. Saati sitten, että rupeaisin paistamaan aamulla jotain lättyjä! Mieluusti kyllä söisin aamiaiseksi kaikenlaisia herkkuja (esimerkiksi juurikin pesarattuja), jos joku toinen vain valmistaisi ne. :-)

Aamiaisesta tuli mieleen, että intialaiset aamiaisruoat tuntuvat länsimaiseen makuun hyvin raskailta ja täyttäviltä. Ainakin minulle tulee intialaisen aamiaisen jälkeen sellainen olo, että voisin mennä takaisin nukkumaan. Aamiaisen raskaus juontaa varmasti menneiltä ajoilta, jolloin aamulla täytyi syödä hyvin, jotta jaksoi huhkia pellolla. Suuri osa nykypäivän intialaisista tuskin tarvitsisi kovin raskasta aamiaista ainakaan työnsä puolesta, mutta tottumuksista on varmasti vaikea päästää irti (ja sitä paitsi: eihän puurolla tai maissihiutaleilla edes elä, kun puolen tunnin päästä on taas nälkä).


Pesaratut

3 dl mung-papuja (green gram, mung bean, pesalu)
2-3 vihreää pientä chiliä (tai maun mukaan) paloiteltuina
n. 1 cm:n mittainen pätkä inkivääriä paloiteltuna
1 rkl riisijauhoja
1 tl jeeran siemeniä (voi jättää poiskin)
suolaa maun mukaan
öljyä paistamiseen

(Päälle maun mukaan esim. hienonnettua sipulia, tuoretta
korianteria ja/tai vihreää chiliä hienonnettuna)

1. Liota papuja reilussa vedessä noin kahdeksan tuntia
tai yön yli. Siivilöi vesi pois.

2. Jauha pavut, chilit, inkivääri ja suola tasaiseksi seokseksi.
Lisää sen verran vettä, että saat jauhettua taikinan hyvin.

3. Kaada seos kulhoon ja sekoita mukaan riisijauhot ja jeeran
siemenet. Lisää vettä sen verran, että taikina muistuttaa
paksuhkoa lettutaikinaa.

4. Kuumenna matalalaitainen pannu (esim. tarttumaton
lettupannu) hyvin kuumaksi. Laita pannulle ripaus öljyä ja
nosta pannu liedeltä sivuun (taikinan levittäminen on
helpompaa, kun pannu ei ole aivan tulikuuma). Laita pannulle
kauhallinen taikinaa ja levitä se kauhan pohjalla (tai esim.
pienellä lasikulholla) pyörivin liikkein tasaiseksi lätyksi.

5. Laita pannu takaisin kuumalle levylle ja ripottele
pesaratun päälle ja reunoille hieman öljyä. Ripottele päälle
myös muut lisukkeet (hienonnettu sipuli jne.), jos haluat.

6. Paista pesarattu kypsäksi, käännä pesarattu ja paista
vielä hetki toiselta puoleltakin.

Tarjoa haluamiesi lisukkeiden kanssa. Syö sormin! :-)


Vinkkejä

  • Ennen pesarattujen tekoa ja paistamista kannattaa käydä kurkkaamassa vanhan suosikkini Sanjay Thumman video siitä, kuinka pesaratut tehdään. Tuo video selventää paljon. Pieni varoituksen sana: videota katsoessa saattaa tulla nälkä. :-D
  • Hienonnetun sipulin voisi sekoittaa halutessaan myös taikinaan, ja hajupihkaa (hing) voisi sitäkin lisätä pienen hyppysellisen.
  • Taikina säilyy jääkaapissa muutaman päivän, joten taikinan voi tehdä myös etukäteen. Ota taikina huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen paistamista. 
  • Voit paistaa ensiksi pienen koelättysen ja testata sen maun. 
  • Pesarattuja voi tehdä myös idätetyistä mungpavuista. 
  • Mietin, että ohukaispannulla paistetut mini-pesaratut voisivat olla myös aika hauskoja.
  • Pesarattu sopii erinomaisen hyvin myös esimerkiksi jonkin kana- tai lammascurryn kyytipojaksi. (Anteeksi, nyt rupesin kuolaamaan.)

Pesarattuja, kookoschutneytä ja pullokurpitsa-perunacurrya.

6 kommenttia:

  1. Tää siirtyy ilman muuta kansioon "tätä on pakko kokeilla" :)

    VastaaPoista
  2. Näitä mun täytyy ehdottomasti kokeilla.Tarkoitatko noilla mung-pavuilla niitä puolitettuja kellertäviä vaiko kokonaisia vihreitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitan ihan niitä kokonaisia vihreitä, joita idätetäänkin. Olisi pitänyt ottaa niistä selvyyden vuoksi kuva, mutta ajatus tuli mieleen vasta siinä vaiheessa, kun taikina oli tehty ja kaikki pavut oli siellä taikinassa. :-)

      Poista
  3. Namnamnamnam, taas osui kyllä suoraan makuhermoon, pesarattut ovat ihania. Ystäväni laittaa näiden päälle hienoksi raastettua porkkanaa. Enpäs tiedä, miksi en ole näitäkään vielä tehnyt kotona, mutta nyt koitan korjata sen.

    Olen miettinyt välillä näitä kuninkaallisia intialaisia aamiaisia, ja veikkaan, että esimerkiksi istumatyöhön toimistoon päiväksi menevä IT-ammattilainen ei kyllä tarvitsisi kasaa täyttäviä lättyjä aamiaiseksi. Katsoin hiljattain muuan dokumentin YouTubesta ("The Foods That Make Billions - Cereals"), ja siinä oli kerrottu amerikkalaisen aamiaisen muutoksesta aamiaishiutaleiden ilmestyttyä markkinoille sekä tietty kaikenlaisiin muroihin liittyvistä valtavista liikevoitoista. Veikkaan, että jotakin samantyyppistä tapahtuu lähivuosina Intiassa, mikä on tavallaan surullinenkin juttu. Ainakin viimeksi tarkistaessani murot olivat Intiassa samoissa hinnoissa kuin Suomessa (!), mutta voin jo sieluni silmin nähdä televisiomainokset, joilla niitä markkinoidaan modernina ja helppona terveysruokana kiireisille uraäideille, jotka eivät ehdi laittaa aamiaista kullannupuilleen. Mainos sijoittuu tietenkin kiireiseen aamuun, mutta kaikki hymyilevät, koska murot pelastavat aikataulun ja sisältävät vieläpä kalsiumia, jonka voimalla poika jaksaa voittaa koulun juoksukilpailun.

    Ja ääni mainoksen lopussa: "Yksi paketti, nyt vain kaksikymmentä rupiaa!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin pesaratut ovat ihania! Mutta siltikin Intiassa ravintoloissa otan ennemmin dosan kuin pesaratun – en tiedä, miksi. :-)

      Juu, olen ihan ehdottoman samaa mieltä siitä, että istumatyöläinen pärjäisi ilman lättykasaakin! Ja oikein näin sieluni silmillä tuon kuvailemasi mainoksen. :-)

      Minä olen jotenkin vähän skeptisempi intialaisen aamiaisen muuttumisen suhteen. Kai minä ajattelen, että Intia ei muutu koskaan missään suhteessa, ja jos muuttuukin, niin muutos on äärimmäisen hidasta. Minun on jotenkin vaikea kuvitella, että intialaiset perheenäidit yhtäkkiä innostuisivat muroista tai muista pika-aamiaisista, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Johan monet esim. Amerikassa asuvat nuoremman polven intialaiset syövät länsimaisia pika-aamiaisia, ja jopa appiukko syö joinakin aamuina paahtoleipää ja munaa!

      Murojen ja muiden vastaavien hinnat ovat Intiassa kyllä ihan järkyttävän korkeat, siis jos vertaa maan hintatasoon noin muuten. Weetabix-paketti maksaa esimerkiksi aika tarkalleen saman kuin Suomessa, ellei enemmänkin, eikä Weetabixien laatu vastaa Suomessa myytävien laatua. Ötököitäkin niistä saa aika usein kaupan päällisiksi. Jos aamiaistuotteiden hinta ja laatu saataisiin kohdalleen, niin ehkä niiden menekki sitten kasvaisi?

      Poista

Kokki kiittää viestistäsi!