Frankieta voisi luonnehtia intialaiseksi tortillaksi, sillä idea on sama kuin tortillan: leipärullan sisällä on täyte, jota voi varioida mielensä mukaan. Sisälle voi laittaa melkein mitä vain, esimerkiksi kasviksia, kanaa, katkarapuja, munaa, paneeria tai jauhelihaa. En ole aiemmin tehnyt frankieita itse, mutta olen maistellut niitä pari kertaa Intiassa, jossa ne ovat suosittua pikaruokaa.
Koska minulla oli kaapissa jostain syystä aika monta (ja aika vanhaa) kananmunaa, ajattelin kokeilla muna-kasvisfrankieta. Munafrankie viehätti siitä syystä, että näin kerran yhdessä frankie-kojussa, kuinka munaseos levitettiin pannulla leivän päälle ikään kuin munakkaaksi, ja leipä ja munakas paistettiin pannulla yhdessä päällekkäin. Tämmöinen yhdessä paistettu leipä-munakas tuntui minusta hauskalta idealta.
Netistä ohjeita katsellessani päätin kuitenkin madaltaa hieman rimaa ja tehdä munafrankien helpomman version, jossa munakasseos laitetaan pannulle ensin, ja sen päälle lisätään (etukäteen paistettu) leipä. Arvelin, että tämä olisi ensikertalaiselle varmempi tapa saada onnistunut lopputulos - ja sotkuakin tulisi varmasti vähemmän, kun ei tarvitsisi roiskia puoliraakaa munakasseosta ympäriinsä. Ja olin lopputuloksesta aika ylpeä. :-)
Yritin etsiä, mistä frankie on saanut kummallisen nimensä, mutta en löytänyt nimelle parempaa selitystä kuin sen, että se syntyi aivoriihen seurauksena yhteisellä päätöksellä vuonna 1967. Frankie on ilmeisesti kehittynyt toisesta tunnetusta leipärullasta, kathi rollista, joka on frankieta hieman rasvaisempi vaihtoehto, sillä sen pohjana on paratha-leipä, jonka valmistamisessa käytetään runsaasti gheetä tai öljyä. Parathat ovat erinomaisen maukkaita leipiä, mutta minusta ne eivät sovi (rasvaisuutensa takia) jokapäiväiseen ruokavalioon yhtä hyvin kuin rotit/chapatit/phulkat.
Frankieissa voisi kokeilla intialaisten leipien sijasta myös tortilloja - tai oikeastaan mitä tahansa ohuita lätyskäisiä leipiä. Ja täytteeksi voi tosiaan laittaa sitä, mitä kaapissa sattuu olemaan. Minulla oli munien lisäksi herkkusieniä, maissia, porkkanaa ja hieman pinaattia, joten täytteeseeni tuli tällä kertaa näitä.
Muna-kasvisfrankiet |
5 rotia/chapatia/muuta ohutta leipää (rotien ohje postauksen lopussa) Munakasseos: 4 munaa puolikas sipuli hienonnettuna 2 vihreää chiliä hienonnettuna suolaa mustapippuria Kasvisseos: hieman öljyä paistamiseen 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna puolikas sipuli hienonnettuna 1 porkkana kuutioituna 1/2 tl kurkumaa 1 tl chilijauhetta 1 tl korianterijauhetta suolaa maun mukaan 3 isoa herkkusientä paloiteltuna n. 1 dl maissinjyviä (esikeitettynä) iso kourallinen pinaattia hienonnettuna |
Valmista ensin kasvisseos. Kuumenna pannulla hieman öljyä ja lisää valkosipulit. Kääntele niitä hetki, lisää sipuli ja kuullota. Lisää porkkanat sekä pieni tilkka vettä ja anna hautua kannen alla, kunnes porkkana on lähes pehmeää. Lisää jauhetut mausteet ja suola sekä herkkusienet ja maissi. Paistele kovahkolla lämmöllä, kunnes herkkusienet ovat painuneet kasaan. Lisää pinaatti ja kääntele seosta hetki, kunnes pinaatti on pehmentynyt.
Tee sitten munakasseos. Riko munat kulhoon, vatkaa haarukalla kevyesti ja sekoita joukkoon muut aineet.
Valmista sitten frankiet. Kuumenna tarttumaton pannu ja kaada pannulle pieni tippa öljyä. Ota pieni kauhallinen munakasseosta ja kaada se pannulle suunnilleen leivän kokoiseksi pyöryläksi. (Pannu kannattaa nostaa liedeltä ja käännellä sitä kädessä, jotta seos leviäisi tasaisemmin.) Laita munakasseoksen päälle välittömästi yksi leipä ja paina sitä kevyesti munakasta vasten.
Anna munakkaan kypsyä mukavan väriseksi ja käännä sen jälkeen koko yhdistelmä ympäri. Paista toiselta puoleltakin vielä hetki (ei liian kauan, ettei leipä mene korpuksi).
Paista muut frankiet samalla tavalla.
Täytä frankiet niin, että munakaspuoli jää rullan sisään: laita munakaspuolen päälle muutama ruokalusikallinen täytettä ja kääri rullaksi. Ja voilà: frankie on valmis!
*****
Sitten vielä se roti-/phulka-/chapati -leipien ohje, jonka olen varmasti kirjoittanut aikaisemminkin (ehkä useampaan kertaankin), mutta laitettakoon se vielä selvyyden vuoksi tähänkin.
Parhaimmat leivät tulee ehdottomasti kaasuliedellä, kun leivän voi heittää avoimen liekin päälle "pullistumaan", mutta sähköliedelläkin saa aikaiseksi oikein hyviä roteja, jos vain ottaa huomioon pari juttua. Pannun tulee olla todella kuuma, koska jos lämpöä ei ole tarpeeksi, leivät paistuvat liian hitaasti, jolloin niistä tulee kovia ja "nahkamaisia". Itse tykkään paistaa leivät ilman öljyä, joten pannun tulee myös olla sellainen, että se kestää hyvin kuumuutta. Minulla on rotipannuna ukkelin poikamiesajoilta talouteen kulkeutunut muisnaisjäänne, joka on niin romu, että siinä ei ole enää edes kahvaa. Hyvät rotit sillä kuitenkin tulee. :-D
Taikinasta sen verran, että leivistä tulee sitä pehmeämpiä, mitä kauemmin taikinan antaa levätä ennen paistamista. Taikinan voi tehdä myös etukäteen jääkaappiin ja ottaa sen sieltä sitten ulos huoneenlämpöön, ennen kuin aloittaa paistamisen. Lisäksi jauhoja kannattaa käyttää kaulimisessa mahdollisimman säästeliäästi, koska liian tiukasta taikinasta tulee taas niitä nahkamaisia ja kovia leipiä. :-)
Roti-leivät (5 kappaletta) |
1,5 dl täysjyvävehnäjauhoja * ripaus suolaa pieni loraus öljyä vettä tarpeen mukaan |
Laita jauhot kulhoon ja lisää suola sekä öljy. Sekoittele niitä kädelläsi yhteen. Lisää mukaan kädenlämpöistä vettä vähän kerrallaan sen verran, että saat kiinteän ja hyväntuntuisen taikinapallon. (Hyvä muistisääntö on, että vettä menee suunnilleen puolet jauhojen määrästä, vaikka tarvittavan veden määrä riippuu vähän jauhoistakin.)
Anna taikinan levätä kannen alla tai esim. pussissa (jotta taikina ei kuivuisi) tunnista kahteen. Jaa taikina sen jälkeen viiteen yhtä suureen osaan ja pyörittele osat palloiksi. Litistä pallot kädelläsi ja kauli niistä ohuita, halkaisijaltaan noin 15 sentin kokoisia pyöreitä leipiä. Käytä jauhoja apuna kaulimisessa, mutta käytä jauhoja kuitenkin mahdollisimman säästeliäästi.
Kuumenna pannu hyvin kuumaksi ja paista ensin leivän toista puolta, kunnes leipä alkaa hieman pullistua, ja alapuolelle on ilmestynyt ruskeita täpliä.
Käännä leipä sen jälkeen ja paista toinenkin puoli tummatäpläiseksi (toisen puolen paistamiseen kuluu huomattavasti lyhyempi aika).
Laita valmiit leivät tiiviiseen rasiaan. Leivät säilyvät jääkaapissa hyvinä parikin päivää, ja leipiä voi käyttää mikrossa (ehkä noin 10-20 sekunnin ajan), jolloin leivistä tulee melkein kuin vasta paistettuja. Onpa ukkeli lämmitellyt leipäänsä joskus leivänpaahtimessakin (hätä keinot keksii jne.).
* Ostin aiemmin intialaisia leipiä varten chapati-jauhoja intialaisista kaupoista, mutta nyt olen siirtynyt ihan kokonaan Sunnuntain täysjyvävehnäjauhoihin (ei ole maksettu mainos :-D). Ne ovat vähintäänkin yhtä hyviä kuin chapati-jauhot, ja kaiken lisäksi niitä saa ihan joka marketista.
Maukasta ja onnellista uutta vuotta kaikille! ♥
Varmaan tosi hyvää:) En ole kauhean innostunut rullaleivistä mutta voisin kyllä tuota maistaa,jo ihan tuon täytteen perusteella.Tuosta tuli mieleen yksi täkäläinen kekseliäs,joka keksi tehdä sellaisen täytetyn leivän,josta ei valu mitään vaikka laittaisi vettä sisälle..
VastaaPoistahttp://www.feeli.co.il/
Ai niin ja mahtavaa uutta vuotta Satu!
VastaaPoistaMitään en tuon sivun tekstistä ymmärtänyt, mutta kuvien perusteella noista leivistä ei tosiaan pitäisi valua mitään. :-D
PoistaMahtavaa uutta vuotta sinullekin, Jael. :-)
Kyllä näitäki on aivan pakko kokeilla.
VastaaPoista- ja toi roti... vielä hyvä sipasu valkosipulista voita päälle ja, ei paljoo muuta tarvii.
Valkosipulivoinen roti kuulostaa kyllä älyttömän hyvältä! Vähän niin kuin garlic naan. :-)
PoistaPitääköhän sitä nyt sitten opetella rotin tekoa...? Olen tähän asti ostanut sieltä Indian Marketista...
VastaaPoistaHyvää Uutta Vuotta Satu!
Ai sieltä saa rotejakin? No pitäisiköhän mun sitten seuraavaksi kokeilla niitä. :-)
PoistaOikein hyvää uutta vuotta sinullekin!
Nam, inspiroit tekemään frankiet illalliseksi! Miehen sisko teki roteista rullia kaalitäytteellä ja pisti kyytipojaksi chiliketsuppia. Täytyy kurkata, mitä jääkaapista löytyy...
VastaaPoistaKananmuna leivän väliin on myös hyvä idea. Olen koittanut miettiä, miten munista saisi maistuvia intilaiselle, joka ei ole niitä aikaisemmin syönyt. Laktovegetaristi-mieheni päätti hiljattain aloittaa kananmunien syömisen niiden proteiinisisällön vuoksi, mutta ei siedä kananmunien hajua! :D Jospa se muna olisikin tuolla rotin ja vihannesten välissä vähän huomaamattomampi?
Kiva jos sain sinut inspiroitua frankien tekoon. :-)
PoistaMun ukkelilla oli aikoinaan ihan samanlainen ongelma, eli ei tykännyt kanamunien hajusta. Minusta munalaaduissa on aika paljon eroja - toiset "haisevat" enemmän kuin toiset. Minun ukkelilleni kelpaavat vapaan kanan munat tätä nykyä ihan hyvin; tavallisia munia en enää osta.