Ruusukaalin meno-paluu

Patalinnun Petra jätti äskettäin lopulliset hyvästit ruusukaalille, ja Petran postauksesta tuli mieleeni, että ruusukaali on semmoinen vihannes, jota minäkään en voi sietää. Olen joskus muinoin yrittänyt valmistaa ruusukaalia eri tavoin ja todennut, että ruusukaali ei vain taida olla minun juttuni. Petran jutun luettuani tajusin kuitenkin, että en ole koskaan yrittänyt valmistaa ruusukaalia intialaisittain: menisiköhän se paremmin alas, jos sen maustaisi intialaisilla mausteilla?

Miettiessäni, millä intialaisella tavalla ruusukaalia valmistaisin, mieleeni tuli eräs intialainen vihannes, jota inhoan yli kaiken ja jota pystyn syömään vain yhdellä tavalla valmistettuna. Kyseessä on karvaskurkku (bittergourd, karela, kakarakaya), josta en pidä siitä syystä, että se on aivan liian kitkerä minun makuuni. Ainoa karvaskurkku-ruokalaji, jota pystyn syömään, on sellainen, johon tulee paljon palmusokeria. Makeus häivyttää alleen ainakin osan karvaskurkun kitkeryydestä, ja koska olen perso makealle, karvaskurkkukin uppoaa siinä sivussa melkein huomaamatta. :-)  Tämän ruoan inspiroimana päätin valmistaa ruusukaaliakin samaan tyyliin, palmusokerilla makeutettuna.

Inhokkivihannes karvaskurkku. Maistuu yhtä pahalta kuin miltä näyttääkin.

Palmusokeria minulla ei ollut, joten suunnistin pitkästä aikaa Indian Marketiin Hakaniemeen. En muista, milloin olen siellä viimeksi käynyt, sillä lopetin siellä käymisen kauan sitten, kun kauppa oli minusta varsin surkea ja myytävien tuotteiden parasta ennen -päiväys oli usein aikoja sitten mennyt. Yllättyinkin iloisesti, sillä Indian Market oli parantunut huomattavasti sitten viime näkemän. Siellä oli jopa intialaisia vihanneksia, esimerkiksi edellä mainittua karvaskurkkua, luffaa ja rumpukeppejä, drumsticks. Paneeriakin siellä oli, ja sen hinta näytti olevan 12 euroa per kilo. Currylehtiä en siellä kuitenkaan nähnyt, mutta onneksi olin pari viikkoa aiemmin ihmeekseni löytänyt tuoreita currylehtiä toisesta kaupasta. (Anteeksi, mutta minulla on pakkomielle currylehtien suhteen - ne vain ovat niin oleellinen osa eteläintialaista ruokaa.) Ihan mahtavaa - helsinkiläisten etnisten kauppojen valikoimat vain paranevat!

Helsingin ulkopuolella asuvia voin lohduttaa sillä, että currylehdet voi ihan hyvin jättää ruoasta poiskin, jos niitä ei ole saatavilla. Niiden puuttuminen ei maata kaada, eikä siis missään nimessä kannata jättää intialaisia ruokia kokeilematta sen takia, että ei ole currylehtiä. Ne tuovat ruokaan hyvän tuoksun ja sellaisen autenttisuuden tunnun, mutta ruoan lopulliseen makuun ne eivät hirveästi vaikuta. Ja pohjoisintialaisissa ruoissahan currylehtiä ei edes tarvita.  

Puolen kilon köntsä palmusokeria.

Ruusukaali-palmusokerikokeilun tulos oli se, että ruusukaali ja palmusokeri sopivat todella hyvin yhteen. Tästä ruoasta tuli ihan mielettömän hyvää - vaikka itse sanonkin. :-)

Sokerikammoisille vielä sellainen juttu, että palmusokeria ei voi lainkaan verrata valkoiseen sokeriin. Palmusokeri on käsittelemätöntä sokeria, luonnontuote, ja siinä on valkoiseen sokeriin verrattuna paljon hyvää. Suosittelen siis kokeilemaan palmusokeria muutenkin. 

Ruusukaalia palmusokerilla makeutettuna

1 rkl öljyä ½ tl tummia sinapinsiemeniä ½ tl jeeran eli juustokuminan siemeniä (yksi oksa currylehtiä) 1 valkosipulinkynsi hienonnettuna 1 sipuli hienonnettuna n. 1 tl suolaa 1/3 tl kurkumaa 1 tl chilijauhetta 1 tl korianterijauhetta 300 g ruusukaaleja ½ - 1 dl palmusokeria (jaggery, gur, bellam) raastettuna

Huuhtele ruusukaalit ja leikkaa niistä kanta pois. Halkaise ruusukaalit tai leikkaa ne neljään osaan, jos ne ovat kovin suuria. Kuumenna öljy pannulla, ja lisää siihen siemenet sekä currylehdet, jos käytät niitä. Kun sinapinsiemenet alkavat poksua, lisää valkosipuli, sipuli ja suola. Paistele keskilämmöllä, kunnes sipuli on saanut hieman väriä. Sekoittele välillä. Lisää jauhetut mausteet, sekoita ja lisää ruusukaalit. Sekoita hyvin ja lisää noin puoli desiä vettä. Sulje kannella ja hauduttele keskilämmöllä, kunnes ruusukaali on pehmeää (10-15 min.). Jos seos uhkaa ottaa pannun pohjaan kiinni, lisää ripaus vettä. Kun ruusukaali on pehmeää, lisää raastettu palmusokeri. Sekoita hyvin ja anna sokerin sulaa ruusukaalien joukkoon paksuksi tahnaksi. Tarkista suola ja lisää tarvittaessa.

Havaintoja

• Sokerin määrä on viitteellinen, ja määrää voi muuttaa sen mukaan, miten makeasta tykkää. Itse tykkään palmusokerista kovasti, ja lisäsinkin sitä kokonaisen desin. Pidän erityisesti siitä, kun palmusokeri sulaa ruoan joukkoon ihanaksi paksuksi ja tahmeaksi tahnaksi... Ai, ai. :-)
• Mietin, että tamarindikin olisi varmasti sopinut tähän erinomaisen hyvin. Ensi kerralla kokeilen tätä ehkä niin, että lisään ruokaan muutaman ruokalusikallisen tamarinditahnaa.