8. helmikuuta 2014

Pahasta hyvää

Sormihirssi (finger millet, ragi, nachni) on yksi intialaisista ruoka-aineista, joista en pidä. Sormihirssi (tästä eteenpäin ragi) yksinkertaisesti maistuu aivan kamalalta, eikä sen vaaleanpunertava ulkonäkökään juuri houkuttele. En ole koskaan maistanut sahajauhoja, mutta luulen, että ragin maku voisi olla aika lähellä niitä.


On sinänsä harmi, että en ole ragiin tykästynyt, sillä ragi on erittäin terveellistä, jopa superruokaa. Ragi on ravintoarvoltaan lähes täydellinen kasvi, ja sitä pidetäänkin kvinoan intialaisena vastineena. Se on erinomainen välttämättömien aminohappojen lähde ja aivan erityisen hyvä tryptofaanin lähde. Tryptofaani muun muassa hillitsee ruokahalua ja säilyttää kylläisyyden tunteen pidempään, joten ragi auttaa myös painonhallinnassa. Ragi on myös vähärasvaisempaa kuin yksikään toinen viljakasvi. Ragi alentaa kehon lämpötilaa sekä kolesterolia, se on kuitupitoinen ja erinomainen raudan ja kalsiumin lähde. Ragi sisältää rautaa ja kalsiumia enemmän kuin mikään muu viljakasvi (en löytänyt tästä tarkkoja lukuja todisteeksi).

Kun ottaa huomioon kaikki nämä ominaisuudet, ragin soisi kuuluvan jokaisen ruokavalioon. Olen itse yrittänyt saada ragia alas sankatin (ragijauho-riisimössö) ja leivän muodossa, mutta hyvin huonoin tuloksin. Ragi on yksinkertaisesti pahaa. Tuskin olisin nytkään yrittänyt ujuttaa ragia ruokavaliooni, ellei Olki olisi haastanut minua keksimään ragista jotakin syömäkelpoista.

Asia jäi hautumaan, kunnes sitten eräänä päivänä muistin, että tapasin ostaa Intiassa ukkelille ragi-keksejä (itse en niitä koskaan syönyt, enkä tainnut edes maistaa). Ehkä ragista voisi tehdä jotakin makeaa? Minulle kun maistuu kaikki makea paremmin kuin hyvin, niin ehkä ragikin menisi makeassa muodossa alas? Netistä löytyi pilvin pimein kaikenlaisia makeita ragi-ohjeita, ja niistä valikoitui kokeiltaviksi kaksi, ragi-keksit ja ragi-mangoneliöt. Ei kai mikään, missä on suklaata tai mangoa, voi olla pahaa (vaikka siinä olisikin ragia :-D)?

Keksien kanssa ongelmaksi muodostui taikina, joka oli niin muruista, että siitä oli vaikea saada muotoiltua palloja. Kun taikina oli (rasvan sulattamisen jälkeen) vielä lämmintä, muotoilu onnistui vielä jotenkuten, mutta taikinan jäähdyttyä muotoilusta tuli miltei mahdotonta. En tiedä, kuuluuko taikinan oikeasti olla noin murenevaa, mutta kyllä minä ainakin laitoin oikean määrän kaikkia aineksia. Taikinan muruisuuden takia en uskaltanut painaa pallukoita yhtään kasaan (keksimäisemmän näköisiksi). Yhden painamista kun kokeilin, niin se hajosi murukasaksi. Siksi näistä tulikin pallon mallisia ja paljon rumempia kuin alkuperäisistä. Makuun se ei onneksi vaikuttanut, sillä nämä olivat vallan hyviä! Näitä meni yksi jos toinenkin, eikä ragikaan maistunut mitenkään häiritsevästi. (Havainto: ei kannata syödä näitä kovin monta, koska nämä ihan oikeasti ovat täyttäviä.) Ilmeisesti keksit kuuluu syödä samana päivänä, sillä seuraavana päivänä ne olivat ihan kivikovia. Ei siinä mitään, mukavahan niitä oli siltikin nutustella.


En ymmärrä leivonnasta yhtään mitään (yritän kyllä kovasti opetella), ja siksi vähän ihmettelin tätä keksien reseptiä, kun siihen tuli niin pieni määrä kaikkea. Mikä funktio esimerkiksi jogurtilla on taikinassa, jos sitä tulee vain yksi teelusikallinen? Kertokaahan viisaammat, jos tiedätte! Kaipaisin myös semmoista tietoa, että saako sellaisia amerikkalaistyylisiä chocolate chips -hippuja jostakin? Etsiskelin niitä sekä Prismasta että Cittarista, mutta kummassakin oli vain suklaarouheita, jotka varmaankin sulavat uunissa. Niinpä näiden päälle ei nyt tullut niitä suklaahippuja - kokonaisia manteleita meinasin keksien päälle painella, mutta sekin sitten jäi, kun eihän näihin uskaltanut enää koskea, kun oli saanut pallot kerran muotoiltua.

Ragi-keksit

Kuivat aineet:
2,5 dl ragijauhoja
1 rkl vehnäjauhoja
1 rkl kaakaojauhetta
1 rkl maissitärkkelystä
1 tl leivonjauhetta
1 tl jauhettua kanelia

Kosteat aineet:
1,25 dl sulatettua voita
1,25 dl sokeria/palmusokeria
1 tl jogurttia

Koristeeksi:
suklaahippuja (chocolate chips)

Paahda ragijauhoja kuivalla pannulla pari minuuttia,
kunnes ne eivät haise enää raa'alle. (En huomannut
tuoksussa mitään muutosta, mutta paahdoin jauhoja
jokusen minuutin. Paahdoin jauhot kahdessa erässä,
kun muuten pannulle olisi tullut liian paksu kerros.)

Laita ragi ja muut kuivat aineet kulhoon ja sekoita.

Sekoita kosteat aineet toisessa kulhossa. (Sokerin
kuuluisi sulaa, mutta ei se minulla sulanut, joten
kuumensin voita ja sokeria kattilassa, ennen kuin
lisäsin jogurtin.)

Yhdistä kosteat aineet kuiviin ja sekoita hyvin.
Muotoile taikinasta pellille leivinpaperin päälle
pieniä palloja. Paina keksejä hieman kasaan (jos
pystyt) ja koristele suklaahipuilla.

Kypsennä vajaassa 200 asteessa 12-15 minuuttia.
(Alkuperäisessa ohjeessa paistolämpötila oli 190
astetta, mutta ei mun uunissa sellaisia asteita ole.)



Keksejä tuskin teen toistamiseen, mutta tätä kakkua kyllä teen! Niin, tai siis neliöitähän näistä piti tulla, mutta huomasinkin olevani tekemässä kakkua siinä vaiheessa, kun olin kaatanut taikinan irtopohjaiseen kakkuvuokaan. Mutta hyvin tämä kakkunakin meni. :-)



Huomatkaa muuten, että leivonnaisen rusehtava väri tulee ihan kokonaan ragi-jauhoista.

Käytin kakkuun (tämä nyt sitten ilmeisesti on kakku) säilykemangoja, jotka soseutin. Yhdestä purkillisesta ei ihan tullut tarvittavaa kahta ja puolta desiä sosetta, mutta lisäsin hieman mangojen säilykelientä ja jogurttia. Hyvä tuli niinkin. Kakussa oli hyvin lievä terveysleivonnaisen maku, mutta se oli niin lievä, ettei häirinnyt. Sitä paitsi kun tämän söi suklaakastikkeen kanssa, se vähäinenkin terveysleivonnaisen maku katosi kokonaan. :-)

Ragi-kakku

Kuivat aineet:
1,8 dl (3/4 cup) ragijauhoja
0,6 dl (1/4 cup) vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl jauhettua kardemummaa
ripaus suolaa

Kosteat aineet:
2,5 dl mangososetta
0,6 dl öljyä
2 rkl jogurttia
0,6 dl sokeria

Sekoita kuivat ja kosteat aineet erillisissä kulhoissa.

Sekoita kosteat aineet kuivien aineiden joukkoon ja
sekoita varovasti.

Kaada taikina voideltuun vuokaan (esim. irtopoh-
jaiseen kakkuvuokaan) ja paista vajaassa 200
asteessa 25-30 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla.


Koska molemmat kokeilut olivat maun puolesta erittäin onnistuneita, rohkaistun ehkä käyttämään ragia enemmänkin. Seuraavaksi voisin jopa harkita tekeväni ragista jotakin suolaista. Ragi-dosa kangastelee mielessäni...

8 kommenttia:

  1. Tuosta sormihirssistä en ollutkaan ennen kuullut,piti ihan googlettaa. Sen sijaan tavallista hirssiä käytän ja nytkin sitä on pussi kaapissa. Tuo ragikakku näyttää kyllä melkein suklaakakulta eli hyvältä!
    Onkohan siellä Aikatalon käytävässä vielä se amerikkalainen kauppa,sieltä varmaan saa chocolate chip-hippuja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sieltähän niitä tietysti saa! Kävin googlettelemassa, ja kauppa on vieläkin olemassa, tosin on ilmeisesti muuttanut Citykäytävälle (jos on se sama kauppa kyseessä).

      Ragista tulee tosiaan ihan suklaamainen väri. Melkein menisi siis suklaakakusta tuo, vaikka siinä ei ole suklaata ollenkaan. :-)

      Poista
    2. Juu sama kauppa,Behnfords,.kyseessä-No hyvä,samalla tuli selville uusi sijainti:) Olen sieltä yleensä ostanut Liquid Smokea.

      Poista
    3. Oltiin samaan aikaan toisillamme kyläilemässä. :-)

      En ole koskaan tuota Liquid Smokea kokeillut, mutta kyllä pitäisi! Ja tuolla kaupassakin pitäisi käydä. HInnat tosin vaikuttivat vähän kalliilta, sen mitä hintoja nettikaupassa katselin.

      Poista
  2. Ihanaa, kiitos kovasti resepteistä! Kakkukin kuulostaa todella helpolta tehdä, ja mango ja kaardemumma varmaan kätkevät ragin makua melkoisesti. Tuota kokeilen varmasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ukkeli tuossa vieressä lusikoi juuri paraikaa sitä kakkua naamariinsa, ja hyvin näyttää uppovan. :-) Eikä sillä ollut edes suklaakastiketta kyydittäjänä.

      Tein tuota kakkua eilen, ja tänään se oli vaan mehevöitynyt. :-)

      Poista
  3. Sormihirssi (ja ragi) on minulle kyllä ihan uutta, eikä leipominenkaan mitenkään ominta osaamista. Tämä näyttää kyllä superherkulliselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leipominen ei ole minullekaan mitenkään ominta osaamista (kaukana siitä!), mutta jostain syystä olen ollut viime aikoina aika innostunut siitä. Tai sitten niiden lopputuotteiden syömisestä. ;-)

      Poista

Kokki kiittää viestistäsi!